Salainen suojelusenkelikisu

Isänpäiväksi askartelin isukille kisulin.

Taustoja: Isä on ennen aina 'vihannut' kissoja ts. liputtanut enemmän koirien puolesta. Hänellä on myös aina ollut itsellä koira (paitsi nyt). Suurempien ja mutkikkaiden sattumusten kautta isännälle jäi vuosia sitten hirmuisen kiltti naaraskissa, joka oli tiineenä. Sen massusta pullahti kolme pörröpalloa - Mikko, Arvi ja Miisa, jotka isä päätti  pitää. Siitä lähtikin sitten sellainen sattumusten sarjatuli, että isännällä oli yhdessä vaiheessa seitsemän kissaa :D. Koska isä on huonoliikkuinen, on asia vuosien saatossa lutviutunut niin, että hoivapalloja on enää kaksi. Arvi ja Paavo. Miesvalta siis talossa. Yhtä kissaa isällä on kuitenkin kova ikävä, Mikkoa. Täysin pikimustaa lyhytkarvaista maatiaiskissaa, johon isä sai erityisen yhteyden. Mikko joutui kuitenkin suuren surun kautta ennenaikaisesti taivaspaikalle..

Tästä päästäänkin sitten tähän korttiin (finally).
Ajatuksenani oli antaa isälle suojelusenkelikisu.
Ja koska hän on ateisti, niin se on salainen suojelusenkelikisu, eli siivet ei näy :D hah.

Nenä, korvat, tassut ja häntä on huopaa. Ja itse vartalo on tämä:

Maalasin pinnan akryyliväreillä ja sitä sitten saikin vetää kolme kiekkaa, että tuo kuvio meni peittoon. Masunkin vain maalasin tupsutellen, kun ei siihen ollut mitään kivaa karvaista palaa. 

Viikset pätkäsin siimasta ja ne saikin tungettua liiman kanssa tukevasti tuonne askin saumakohdista sisään.

Opeinpa myös jotain (oikeasti olen oppinut tämän jo ajat sitten, mutta muistanpahan nyt) - en enää ikinä käytä mitään kontaktiliimoja kirkkaiden palasten kiinnitykseen. Kuten huomaatte, niin i ja ä kirjaimet on sulanut alapinnastaan. Tai mitä lie tekeekään, mutta kuplaiseksi tuo jää ja sehän näkyy läpi! Daa.. 

Tätähän ois voinu jotenki yrittää modata, että tuon suun saa kunnolla auki, niin sen sisään ois voinu laittaa jotain namua <3 .